Translate

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Täällä taas tuhannetta kertaa....

Moi taas pitkästä aikaa,
taas on viime postauksesta mennyt aikaa,
mutta koitan herätellä tätä blogia taas eloon.
Mutta pidenmittä puheitta kuvatarinaan:

Rose: "Työnsikö Mei tosiaan sinut alas kalliolta?"

Nathan: "Kyllä."
Nathan: "Hän oli nuori ja kokematon. Kaiken lisäksi orpo.
Hän asui isoäitinsä kanssa, mutta perheestäni tuli hänelle kuin oma perhe.
Veljeni oli hänelle todella tärkeä, he leikkivät aina yhdessä. Sitten he 
kaikki kuolivat, ja minäkin jäin orvoksi."

Nathan: "Mei oli surullinen ja vihainen ja kaipasi 
syntipukkia johon purkaa vihansa. Minä olin luonnollinen valinta koska
he kuolivat ja minä jäin henkiin. Sitten tuli riita siellä kalliolla
ja hän suuttui ja seuraavaksi tipuin alas kalliolta."

Rose: "Vaikka hän olikin nuori, niin ei hänellä ole oikeutta tuollaiseen!"

Toisaalla:
Bethany: Minulla on kaikki mitä olen toivonut.
Bethany: Ystäviä jotka välittävät, asunto, työpaikka, skeittilauta.
Bethany: Ennen minua ei uskottu edes oman ikäisekseni mutta nyt
minut luullaan jopa vanhemmaksi.
Bethany: Mutta silti tuntuu tyhjältä.
Bethany: Jotain puuttuu.
Bethany: Jotain tärkeää.
Bethany: "Au!" Alice.
Bethany: Alice jonka kanssa on niin paljon muistoja.










Bethany: Mutta nyt taitaa jo olla myöhäistä palata.